Tagged: Facebook

BETT2012-messut Lontoossa – osa 3

Suomalaisten messuvieraiden raportteja

Facebookin Suomalaiset BETT-messuilla -ryhmässä on huhuiltu, montako suomalaista vieraili vuoden 2012 BETT-messuilla. Arvion mukaan meitä oli ainakin 135 suomalaisvierailijaa. FB-ryhmässä on jaettu linkkejä vierailijoiden blogeihin. Tässä postauksessa kokoan yhteen em. ryhmästä ja Twitteristä (#finnbett) löytämäni raportit.

BETT-postaukset satunnaisessa järjestyksessä:

Lista ei ole varmasti täydellinen. Otan mielelläni vastaan täydennyksiä ja lisään ne listaan. Laita puuttuvien blogien postauksien linkit esim. alla olevaan keskusteluosioon, niin nostan niitä tähän.

Mainokset

BETT2012-messut Lontoossa – osa I

YLEISTÄ MESSUISTA
(Kuvat ja videot olen ottanut iPadilla. Kuvat voit suurentaa niitä klikkaamalla. Viimeinen video on KouluOn:n tekemä)

BETT-messut (British Educational Training and Technology Show, BETT) on maailman suurin opetusteknologiatapahtuma. (Videokuvaa pääsalista Bambuserissa). BETT2012 pidettiin Lontoossa 11.-14.1.2012 Olympia-messukeskuksessa. Messuilla oli 650 näytteilleasettajaa ja yli 30 000 kävijää 53 eri maasta, Iso-Britannian ulkopuolelta noin 7000 vierailijaa. Suomalaisiakin oli todennäköisesti ainakin yli 100 sillä jo ennen messuja Matleena Laakson (PAOK) Facebookin perustama Suomaiset 2012 BETT messuilla -ryhmä on kerännyt jo 61 jäsentä (18.1.2012). Ryhmässä oli vilkas keskustelu ennen messuja ja se on jatkunut vilkkaana messujen jälkeen. Myös messuilla on oma Facebook-sivunsa, mutta antoisampi tuntuu olevan tuo suomalaisten oma sivu. Loistava tapa jakaa tietoa tapahtumasta, jossa joka paikkaan ja joka ständille millään ehdi. Siihen kannattaa lähteä mukaan edelleen, sillä se on mainio tapa valmistautua ensi vuoden tapahtumaan.  Messujen sivuilla valmistaudutaan jo ensi vuoden messuihin.

Myös Twitter oli mainio valmistautumisväline ja viestiväline messujen aikana. Suomalaisten yhdessä sopiva hashtag oli #finnbett. Messujen muita hashtageja olivat #bett_show #bett2012 ja #bettchat.

Katso myös BBC:n juttu (14.1.2012) videon kera messuilta.

MOBIILIRYHMÄ MESSUILLA

Elimäen lukio on mukana hankkeessa Mobiiliopetusteknologia lukiolaisen arjessa ja oppimisen tukena, jossa ovat mukana myös Kauhavan lukio, Kuopion klassillinen lukio, Muuramen lukio, Voionmaan lukio sekä Otavan opisto. Hankkeessa testataan iPadien käyttöä urheilulukiolaisten arjessa, tiimioppimisessa ja yrittäjyyskasvatuksessa, ilmiöpohjaisessa oppimisessa sekä luokkaopetuksessa.

Hankkeen tavoitteet:

  1. Jukka Sormunen, Sari Jaaranen, Toni Uusimäki, Timo IlomäkiUrheilulukion opiskelijoiden opiskelun tukemista mobiiliteknologian keinoin.
  2. Projekti- ja tiimioppimisen sekä ilmiöpohjaisen oppimisen mallia mobiiliteknologian hyödyntämisen keinoin.
  3. Mobiiliteknologian käyttöä lukion oppiaineissa.
  4. Lukioiden verkostomaista kehittämistoimintaa mobiiliteknologian sekä sosiaalisen median hyödyntämisen avulla.

SMART BOARD

Messuilla oli niin paljon suomalaisia, että meille kannatti järjestää omia tilaisuuksia. Koska Kouvolan lukioihin asennettiin ensimmäiset Smart Boardit joulun alla, minua kiinnosti tietysti aihe. Tilaisuuteen oli kutsuttu esiintyjäksi tanskalainen yläasteen opettaja  Mads Remvig (matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantiede) ja tsekkiläinen englanninopettaja Veronika Biskupová.

Mads Remvigin vinkkejä
(Kuvia klikkaamalla saat ne isommiksi)

Remvigin mukaan tärkeä asia on, että oppilaat pääsevät käyttämään taulua ja saamaan sitä kautta oivalluksia, esim. matemaattisia ongelmia ratkaistaessa. Matemaattiset ongelmat hän haluaa sitoa tuttuihin tilanteisiin ja käyttää kuvia, jotka liittyvät nuorten elämään, esim. laittamalla heidät pohtimaan, miten monta erilaista hampurilaisateriaa saadaan tietystä määrää raaka-aineita.

Tilasto-ongelma siitä, miten moneen järjestykseen kolme kaveria voidaan laittaa 100 metrin juoksussa. Käytetään hyväksi Smart Boardin mahdollisuutta monistaa objekteja (tässä nimiä) ja sitten oppilaat itse taululle tekemään ja oivaltamaan

Mads Remvig painotti esityksessään sitä, että kannattaa käyttää Smart Boardin tarjoamia valmiita animaatioita.

(Esimerkissä Smart Boardista löytyvä Energy Skate Park)

Oppitunnin rakenteen Remvig kuvasi näin:

Remvigin lopputiivistelmä

Hän tiivisti filosofiansa vielä kolmeen kohtaan:

  • Käytä animaatioita.
  • Interaktiivisuus
  • Anna oppilaiden yrittää.

Veronika Biskupován vinkkejä

Veronika oli kokenut positiiviseksi tekstin ja äänen yhdistämisen eli tarinaan liitetään tekstiin liittyviä ääniä (juna, tuuli, koiran haukuntaa jne.). Se auttaa opiskelijoita keskittymään käsiteltävään tekstiin.

Tekstinymmärrystä ja muistamista voidaan testata laittamalla oppilaat järjestelemään tarinan asioita aikajärjestykseen.

Notebookista

Veronica vinkkasi, että Notebookilla on kätevä tehdä vastauspohjia, johon oppilaat voivat tehdä vastauksensa yhdessä. Se jälkeen opettaja voi tallentaa tuotokset uudella nimellä esim. luokkien omiin kansioihin ja näin tehtävätiedosto on käytettävissä uusille ryhmille.

Tilaisuudessa tuli myös esille, että Notebookista on tulossa keväällä versiopäivitys eli Notebook 11 ja sen myötä uusia ominaisuuksia, joista 3D ominaisuuksia videolla esittää Aronetin kouluttaja Arvi Timgren. (Video on KouluOn:n tuotantoa)

Verkkoaita ja suotuisia sattumia

Y-love Kouvolassa 3.-4.11.2011

Jäätelöbaari Caminiton alakerrassa nautittiin maukkaita jäätelöitä ja kuunneltiin argentiinalaisen yrittäjän Sergio Adlerin värikäs kertomus yrittäjätarinastaan.

Torstaina 3.11 ja perjantaina 4.11. Kouvolassa kokoontui Lukioiden yrittäjyyslukioverkosto – Y-love (Myös Facebookissa). Oli hieno tavata jälleen henkilöitä, jotka alunperin on tavannut Twitterissä ja Facebookissa. Lisäksi tuli uusia tuttavuuksia, joita en aiemmin ole tavannut. Hienoa porukkaa!

Päivien ohjelmaan kuului verkoston työn arviointia ja jatkon suunnittelua. Verkoston sivuilta voi katsoa mitä on tapahtunut ja mitä puolestaan on tulossa.

Facebookia, heimoja, supernodeja, verkostuvaa yrittämistä, verkkoaitaa ja suotuisia sattumia – Mika Lammi ja Tuukka Temonen

Projektipäällikkö Mika Lammi Kouvola Innovationista (Kinno) piti mielenkiintoisen alustuksen otsikosta Sosiaalisen median syövereissä, jonka olin hänelle antanut evästyksellä kohderyhmästä ja hankkeemme jatkosta, jossa sosiaalisella medialla on tärkeä osa.

Facebookia lukuina

Lammi valotti aluksia Facebookia mm. mielenkiintoisten lukujen pohjalta:

  • Facebook julkaistiin kutsupohjaisena versiona 2004.
  • Avattiin kaikille käyttäjille 2006.
  • Vuonna 2007 valuaatio oli 15 miljardia dollaria.
  • Viime kesänä Facebookissa tuli täyteen biljoona sivunlatauskertaa.
      • Biljoona = tuhat miljardia, 1012
  • Valuaatio hieman yli 80 miljardia dollaria.
  • Vuosituotto n. 4 miljardia dollaria

Heimoja

Mielenkiintoinen oli Mika Lammin esittämä heimovertaus. Antropologi Robin Dunbarin mukaan keskimääräinen heimo koostuu 150 kontaktista. Kuinka ollakaan, Facebook-käyttäjällä on keskimäärin 130 kaveria. Kun joukko kasvaa tuota 150:ntä suuremmaksi, niin alkaa syntymään erilaisia alaryhmiä. Tämä on hyvä muistaa esimerkiksi, kun puhutaan koulujen koostaa tulevaisuudessa.

Meemejä ja supersolmuja

Sosiaalinen media on sekä heimokäyttäytymistä että mikrojulkaisemista. Sosiaalisessa mediassa leviävät meemit (engl. meme). Kun itse Googlasin sanoilla Internet memes, löysin mm. tällaisen määritelmän:

An internet phenomenon or a meme is an image, video, phrase or simply an idea that spreads from one person to another seemingly for no logical reason at all. When people see a meme, no matter how silly it usually is, they find it amusing for one reason or other and forward it to their friends; soon millions of people know about it thanks to how fast the information can spread online and the viral effect. You can see the list of the best internet memes below and even vote for your favorites!

Lähde: http://www.squidoo.com/top-10-internet-memes

Meemien leviämisessä tärkeitä ovat supernodes eli kökösti kääntäen supersolmut. He ovat henkilöitä, joita Facebookissa ja Twitterissä seurataan ja joiden päivityksiä välitetään eteenpäin. Näinhän se on tavallisessakin elämässä. He ovat henkilöitä, jotka ovat mielipidevaikuttajia. Heillä on paljon kavereita ja heidän kauttaa kulkee paljon tietoa tai ainakin informaatiota. Koulussa heidät on helppo luokkayhteisöistä tunnistaa (oma kommenttini). Sosiaalinen media ei Lammin mukaan siis ole sinänsä uusi vaan tehostettu tapa olla yhteydessä ja viestiä.

Vaikka sosiaalinen media avaa meille laajan maailmaan, niin se Lammin mukaan skaalautuu myös alaspäin. Omaa fyysistä elinpiiriä koskettavat asiat ovat tärkeitä: kortteli, taloyhtiö, kaupunginosa, joukkue, ryhmä tai jaettu kiinnostuksen kohde. Näissäkin tuo heimoraja pätee: 130 on maaginen luku. Mika Lammi puhui myös 10% säännöstä: jos 10% heimosta tai mistä tahansä yhteisöstä innostuu asiasta, niin se voi kasvaa ilmiöksi.

Verkostoituva yrittäminen

Lammin mukaan yrittäminen ja yrittäjyys vahvassa muutoksessa. Startup-yrityksiä ja osaavia eri alojen ihmisiä haetaan yhteen. Heistä muodostuu verkosto tai verkkoaita, jonka solmukohdissa eri alojen osaajat tapaavat ja voivat yhdessä luoda uuttaa ja innovatiivista yritystoimintaa. Tällaista edustavat esim.

Suomessa Startup-kulttuuri on vasta muodostumassa, ja yrittäjyyden uusi kuva on luettavissa sosiaalisen median verkostomalleista ja -käytännöistä.

Tuukka Temonen: Suotuisia sattumia

Toisena kokoontumispäivänä yrittäjä Tuukka Temonen (Optipari Oy) ja Apulanta-yhteyeen ex-basisti valotti hienosti uraansa skeittarista presidentin kanssa kiertäväksi tuottajaksi. Tuukka muisteli lukioaikojaan Heinolla 1990-luvun alussa. Hän totesi avoimesti, että silloin ei lukiossa saanut tukea ja kannustusta. Poikkeuksena hän mainitsi äidinkielenopettajansa. Näin jälkikäteen hän toteaa ymmärtävänsä asian, kun on tajunnut, missä tilanteessa silloin elettiin. Hänen isänsä oli yrittäjä, ja vaikeat lamavuodet heijastuivat niin perheessä kuin koulussa. Temonen painotti, että opettajan ja vanhempien antama kannustus on erittäin tärkeää.

Temonen toi hyvin painokkaasti esille sen, että koulun ja nuorten kiinnostusten tulisi kohdata. Tuota kohtaamista hän ei kokenut kouluaikanaan. Toive jo heräsi, kun lukiossa oli tarjolla elokuvakurssi. Valitettavasti muita kurssin valinneita ei ollut, joten se ei toteutunut. Skeittiharrastuksen myötä Tuukka oli alkanut kuvata videolle kavereiden skeittitemppuja. Kesät kuluivat skeitatessa ja talvella sitten skeittivideioita editoitiin. Vähitellen niihin alettiin myös rakentamaan tarinoita.

Tuukan kertomus 1980- ja 1990-luvun skeittareista tuki mainioisti edellä esitettyä Mika Lammin heimovertausta. Skeittarit olivat oma heimonsa. Kesälomamatkoilla vanhempien mukana kulkivat skeittilaudat, ja näin skeittikavereita (heimoveljiä) tuli ympäri maata. Amerikan heimoveljistä saatiin tietoa elokuvien ja lehtien kautta.

Temonen puhui suotuisista sattumista. Sellaisia hänen kohdallaan oli mm. amerikkalaisen vaihto-opiskelijattaren Mandyn tuleminen 1992 Heinolaan ja heidän kotiinsa. Tyttö oli aivan muuta kuin 90-luvun alun heinolaiset  tytöt silloin: ulospäinsuuntautunut ja piti skeittauksesta (!). Silmänsä tyttöön iskivät myös jo 1991 muodostetun Apulanta-yhteyeen pojat, jotka pyysivät Mandyn basistikseen.

Koska Toni Wirtanen ja kumppanit lukuvuoden 1992-93 aikana vierailivat usein Temosilla, niin Wirtanen ja Temonen tulivat tutuiksi. Kun Mandyn vaihto-opiskelijavuosi oli päättymässä ja lähtö takaisin kotiin amerikkaan edessä, niin Wirtanen tuli kysymään Temosta Heinolan lyseon ruokalassa yhtyeen basistiksi. Ehdotus oli hieno, mutta siinä oli yksi ongelma – Temonen ei osannut soittaa bassoa! Wirtaselle se ei ollut ongelma, sillä bändiläiset lupasivat opettaa. Hieno asenne! Tätä tapaamista Temonen piti erittäin tärkeänä suotuisena sattumana.

Temonen toi esiin myös muita suotuisia sattumia. Sellainen oli mm. musiikkiohjelma Jyrkin synty 1995. Tuli tarve kotimaisille musiikkivideoille. Tällöin skeittauksen myötä tullut videoharrastus osoittautui hyödylliseksi. Katja Ståhl oli tekemässä ohjelmaa suomalaisesta punkista. Temonen vei tekemänsä Apulannan videon Ståhlille. Ståhl lupasi näyttää osan videosta ohjelmassa, jolloin Temonen suuttui, ja otti kasetin takaisin ja vaati, että koko video näytetään tai ei sitten ollenkaan – koko video näytettiin. Puolensa on pidettävä ja omalle työlleen on annettava se arvo, mikä sille kuuluun. Videon näkyminen TV:ssä taas loi kysyntää muiden bändien taholta niiden musavideoiden tuottamisesta. Näin alkoi polku tuottajaksi ja Temonen jäi pois bändin basistin tehtävästä vuonna 2004, mutta jatkoi Apulannan videoiden tekemistä vielä 2005 ja jälleen vuodesta 2009 lähtien.

Temosen tapa kertoa ja viedä tarinaa eteenpäin oli tosi valloittava. Taustalla pyöri valkokankaalla diashow lapsuudesta nykypäivään ja tarina soljui eteenpäin. Kuvissa esiintyi henkilöitä politiikan ja musiikin huipulta, joiden kanssa Temonen on tehnyt töitä.

Temonen on kulkenut mielenkiintoisen matkan Heinolan torin skeittiporukasta tasavallan presidentin mukana New Yorkiin. Hän tekee parasta aikaa dokumenttia presidentti Tarja Halosesta. Se tullee TV:stä ulos vapun 2012 tienoilla. Monta suotuisaa sattumaa on Heinolan pojan matkan varrelle siis osunut. Koskaan ei tiedä, mihin suuntaan jokin tapahtuma vie. Nykyään Temonen asuu Iitissä ja oli mm. viime kunnallisvaalien ääniharava. Hän painotti, että on tärkeää lukea paljon ja olla kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista.

Lopuksi

Itseäni miellyttää kovasti tuo Mika Lammin esittämä verkkoaita-metafoora. Se mielestäni linkittyy todella mainiosti Tuukka Temosen esityksen kanssa. Elämän verkkoaidan solmukohdissa tapaamme ihmisiä ja elämämme suunta jatkuu eteenpäin tai ottaa uuden suunnan.

Forrest Gumpin tyyliin:

Elämä on kuin verkkoaita – välillä tullaan solmukohtaan ja mennään uuteen suuntaan.

Sosiaalista mediaa oppilaitosjohdolle – omia kokemuksiani somesta

Johdanto

Tämä blogipostaus liittyy Kouvolan kaupungin Osaava-hankkeen koulutuspäivään Sosiaalista mediaa oppilaitosjohdolle 14.10.2011. Kouluttajana kurssilla toimi projektipäällikkö Jukka Koivisto Helsingin yliopistosta. (Jukan mainio aineisto täällä.)

Jukka pyysi minua kertomaan omista kokemuksistani aiheeseen liittyen. Ensin ajattelin demota kokemuksiani pelkästään suoraan koneelta tekemättä mitään pp-esitystä tai tukimateriaalia. Mutta päätin kuitenkin kirjoittaa tämän blogipostauksen. Verkosta löytyy aihepiiriin liittyviä erinomaisia esityksiä, joihin linkit löytyvät alempaa tästä postauksesta. Niihin voi kukin tutustua oman ehtimisen ja jaksamisen mukaan. Suosittelen tutustumaan! Tämä blogikirjoitus on siis jäsennys esitystäni varten ja kurssimateriaalia kurssilaisia varten sekä luettavaksi ja kommentoitavaksi kaikille, jotka sattumat tämän maailman blogivirrasta löytämään.

Omia kokemuksiani

Minulle sosiaalisella medialla on ollut kolme selkeää merkitystä:

  • Koulun toimintaan liittyvä tiedotus
  • PLE (Personal Learning Enviroment) eli henkilökohtainen oppimisverkosto tai PLN (Personal Learning Network)
  • Oman opetustyön kehittäminen (tai ainakin yritys kehittää sitä)

Järjestys perustuu kurssipäivän sisältöön. Tärkeysjärjestys voisi olla toisenlainen – tosin viikottain tai jopa päivittäin mielipiteeni järjestyksestä voisi vaihdella.

Koulun toimintaan liittyvä tiedotus

Facebookissa Elimäen lukion ensimmäinen merkintä on 15.12.2010. Koska opiskelijat ja monet heidän vanhempansakin ovat Facebookissa, niin sinne on helppo laittaa herätteitä koulun kotisivuille ja Wilmaan. Lisäksi sinne voi laittaa helposti linkkejä hyviin opiskelumateriaaleihin, lehtikirjoituksiin tai muuten koulumaailmaan liittyviin mielenkiintoisiin sivuihin.  Seinä näkyy kaikille, joten ei tarvitse olla Facebookissa nähdäkseen tiedotteita. Tykkää-painiketta painamalla sinne tulevat tiedotteet saa tietysti automaattisesti omaan viestivirtaan.

Twitteriin tein Elimäen lukion tilin päivää myöhemmin eli 16.12.2010. Twitter ei Suomessa ole nuorten joukossa lyönyt kovin hyvin läpi. Twitter on lähinnä meidän keski-ikäisten temmellyskenttä. Erityisesti monelle opetusalalla työskentelevälle se tuntuu olevan tärkeä PLN-verkosto. Siitä myöhemmin tässä esityksessä omalta osaltani.

Sosiaalisen median hyödyntämisestä oppilaitosmaailmassa löytyy hyviä esityksiä itseopiskeluun:

PLE tai PLN – minulle sama (tärkeä) asia

Minulle Facebookista ja Twitteristä on tullut tärkeä oppimisympäristö. Tuossa edellä kaksi erinomaista esimerkkiä aktiivisista henkilöistä Twitterissä. Menin Facebookiin ja Twitteriin aikoinani mukaan siksi, että yhteiskuntaopin opettajana halusin tietää, mistä niissä on kyse. Olisi ollut aika vaikea opettaa sosiaalista mediaa yhtenä vaikuttamisen väylänä. Niiden merkitys on tullut suuremmaksi kuin silloin osasin arvioida. Hyvä, että lähdin mukaan!

Aloittaessani seikkailun Facebookissa ja Twitterissä en osannut aavistaa, kuinka tärkeä oppimisympäristö niistä on minulle tullut. Twitter lähtikin siihen suuntaa jo aika nopeasti ja Facebook hieman jälkijunassa. Twitterin kautta olen löytänyt paljon fiksuja ihmisiä, joilta olen oppinut paljon.

Some-maailmassa on (ainakin) kaksi asia, jotka toimivat oikeaa maailmaa paremmin:

  • Osaamista ja tietoa jaetaan avoimemmin. Loistava esimerkki jakamisesta on em. Harto Pönkä. Ks. hänen Slideshare-sivunsa! Myös Esa Kukkasniemi on laittanut runsaasti esityksiänsä omalle Slideshare-sivulleen.
  • Kiitosta, kehua ja positiivista palautetta saa siellä paljon enemmän kuin elävässä elämässä.

Mikään ei tietysti estä noita positiivisia asioita siirtymään myös oikeaan elämään.

Oma Twitter-maailmani

Twitter-tilini on avoin, koska silloin olen paremmin löydettävissä ja minun seuraamani ja minua seuraavat näkyvät myös. Tämä on oleellinen juttu Twitterissä. Kun katsot, keitä sinua seuraavat ihmiset seuraavat ja ketkä heitä seuraavat, niin löydät mielenkiintoisia seurattavia.

Erinomainen materiaali Twitter-maailmaan on somekouluttajan ja yrittäjän Pauliina Mäkelän Yrittäjyyslukioverkostolle (Y-love) pitämän verkkoluennon diamateriaali. Pauliinalta myös löytyy monta muuta hyvää esitystä.

Twitteristä voisin mainita montakin hyvää seurattavaa jo kolmen edellä mainitun lisäksi, mutta tässä muutama (lisää löydätte omista seurattavistani ja mainittujen seurattavista).

Toki tähän olisi voinut laittaa vielä monta nimeä, mutta näillä pääsee hyvin alkuun.

Facebook

Facebookissa jokainen tekee ystävävalintansa omien periaatteidensa mukaan. Hyvä, että opetushallituskin luottaa opettajien omaan järkeen. (Ks. Ylen uutinen 6.10.2011)

Itselleni Facebook on uutisten seuraamispaikka, koulun ja kurssieni tiedotuspaikka sekä hyvien ammatti-ihmisten kohtaamispaikka ja tietysti myös sosiaalisen kanssakäymisen paikka etäällä asuviin kavereihin.

Yhden ryhmän haluan kuitenkin erityisesti nostaa esiin eli Tieto-ja viestintätekniikka opetuksessa/ICT in Education. Se on varsinainen aarreaitta! Jos olet Facebookissa ja opetusalalla ja vähänkin kiinnostunut TVT:stä opetuksessa, niin tuo ryhmä on MUST.

Oman opetustyön kehittäminen

Olen ottanut nyt lokakuussa alkaneille taloustiedon kurssilleni ja Eurooppa-kurssilleni käyttöön oman blogit. Niiden kirjoittaminen on yllättävän työlästä. Molemmilla kursseilla on kuitenkin käytössä myös oppikirjat ja Moodle ympäristö. Taloustiedon kurssi on lähiopetuksena ja Eurooppa-kurssi perustuu itsenäisesti suoritettaviin viikotehtäviin. Verkko-opetusmateriaalissa toive (turha?) on kuitenkin kumuloituvuus eli seuraavana vuonna sitten lisää ja paremmin.

Mitä muuta hyödynnän tai opiskelen somessa?

  • Diigon tallennan linkkejä ja sieltä muutkin niitä löytävät toisin kuin, jos ne olisivat vain omalla koneellani.
  • Välillä käyn katsomassa, mitä Sometu-verkoston sivuilla tapahtuu ja joskus osallistun keskusteluunkin.
  • Vinkkiverkostossakin olen ja em. taloustiedon ja Eurooppa-kurssi löytyvät sieltä.
  • Jo aiemmin mainitussa SlideSharessa minulla on tili omalla nimelläni ja yhteiskuntaopin kursseille.
  • Tällä viikolla tein ensimmäisen Screencast-videokaappauksen.
  • Onpa sitä tullut kokeiltua videon vientiä YouTubeen. Helppo homma, mutta kaikkea ei ehdi koko ajan tehdä. Yhteiskuntaopin kursseille on tili, mutta sitä en vielä ole ottanut opetuskäyttöön.
  • Google Docsia olen hyödyntänyt yhteiskuntaopisssa ja taloustiedossa. Lisäksi olin ryhmässä, joka kirjoitti sillä ison hankehakemuksen oppimisympäristöjen kehittämiseen. Se meni läpi, mutta siitä sitten myöhemmin.
  • Google+:sta minut löytää, mutta se ei ole kyllä vielä oikein iskenyt. Hyvä ominaisuus siellä on kyllä Hangout eli ryhmäpuhelu 10 hengelle samanaikaisesti. Vuoden päästä voi olla jo kerrottavaa – tai sitten ei.

Blogit

Tämän blogin oikeasta reunasta näet linkit muutamaan hyvään opetusalan blogiin. Paljon on tietysti muitakin, mutta aloita niistä, jos ne eivät ole sinulle tuttuja.

Kommentit ovat tervetulleita

Tämä postaus tulee julkiseksi perjantaiyönä  kl0 1.00 Miksiköhän luovin aika onkin iltayöstä? Oma puheenvuoroni on iltapäivällä klo 14 jälkeen, joten nettimaailmasta ehtii kommentoida ja vinkata ennen sitä. Kommentit ovat tervetulleita!

Tiedottamisen kova kolmikko: FB, Wilma ja kotisivut

Kaikissa organisaatioissa vakiovalitus on, että tieto ei kulje. Näin myös koulussa. Usein katkos on tiedon vastaaottajassa, kun ilmoitustaulujen tiedotteita, opinto-oppaan ohjeita, Wilma-viestejä tai sähköpostiviestejä ei lueta.

Itse olen kokenut, että tiedottamisessa opiskelijoille ja huoltajille hyvän kolminaisuuden muodostaa Facebook, Wilma ja koulun kotisivut.

Facebook

Koska opiskelijat ja monet heidän vanhempansakin ovat Facebookissa, niin sinne on helppo laittaa herätteitä koulun kotisivuille ja Wilmaan. Lisäksi sinne voi laittaa helposti linkkejä hyviin opiskelumateriaaleihin, lehtikirjoituksiin tai muuten koulumaailmaan liittyviin mielenkiintoisiin sivuihin. Ks. Elimäen lukion seinä. Seinä näkyy kaikille, joten ei tarvitse olla Facebookissa nähdäkseen tiedotteita. Tykkää-painiketta painamalla sinne tulevat tiedotteet saa tietysti automaattisesti omaan viestivirtaan.

Wilma

Wilma on erityisesti lukiossa aivan ehdoton työkalu. ”Wilmalla valitaan kursseja, arvioidaan, merkitään poissaoloja, selataan työjärjestyksiä, tiedotetaan ja paljon muuta”, kuten ohjelman suomalainen valmistaja Starsoft Oy toteaa Wilman esittelyssään.

Wilma on suljettu järjestelmä, johon pääsevät opettajat, opiskelija, huoltajat ja koulun muu henkilökunta. Tiedottamisen kannalta siellä on kaksi erilaista keinoa: tiedotteet ja pikaviestit.

Tiedotteet näkyvät, kun opiskelija kirjautuu sisään. Niitä kannattaa käyttää tiedottamiseen, joka on yleisluontoisempaa eikä vaadi tiedotuksen kohteelta (opettaja, opiskelija, huoltaja jne.) välitöntä toimintaa.

Tiedotteen laatija voi valita tiedotetta tehdessään, millä ryhmillä tiedote näkyy (julkinen, opiskelijat, opettajat, henkilökunta, huoltajat, johtokunta). Jos samassa rakennuksessa toimii esim. yläaste ja lukio, niin tiedotteen voi määritellä näkymään molempien koulujen Wilmassa tai vain toisessa.

Itse ylläpidän jatkuvasti tiedotetta Tapahtuu Elimäen lukiossa. Siinä on perusrakenteena viikkojako. Sitä mukaan, kun tietoon tulee tulevia tapahtumia, niin lisään niitä ja poistan vanhoja. Kouluvuoden alkaessa siellä näkyy sillä hetkellä syyslukukaudella tiedossa olevat tapahtumat.

Pikaviestit-toiminto on puolestaan kätevä nopeaan tiedottamiseen. Pikaviestin voi puolestaan kohdentaa yksittäiselle henkilölle, opetusryhmälle tai vaikka kaikille kouluyhteisön jäsenille. Siitä on mahdollista saada hälytys tai myös itse viesti sähköpostiin. Jos koulutuksen järjestäjä on tehnyt sopimuksen operaattorin kanssa, niin hälytykset viesteistä ja itse viestitkin on mahdollista lähettää kännykkään tekstiviestinä.
Oleellinen asia Wilmassa ovat tietysti kurssitarjottimet, opiskelijan mahdollisuus päivittää valintojaan ja saada siten helposti työstettyä jaksottainen lukujärjestyksensä.

Koulun kotisivut

Koulun kotisivuillakin on mielestäni edelleen tärkeä merkitys. Niiden käyttöä on helppo aktivoida Facebookilla ja Wilman pikaviesteillä. Kun kotisivuille tulee oleellista uutta, niin siitä on hyvä mainita FB:ssä ja Wilmassa, joista molemmista on helppo sitten linkittää kotisivujen oikeaan kohtaan.

Tärkeimpänä osioina Elimäen lukion sivuilla pidän Lukuvuosi-sivua, johon olen kerännyt oleellisen tiedon lukuvuodesta. Ensimmäisiä asioita sinne tulee lukuvuotta edeltävänä keväänä, materiaali lisääntyy juhannusta kohti, jolloin siellä on mm. kurssitarjotin ja ohjeet ja vinkitsen käyttöön. Periaatteessa tuollaista ”paperilla” olevaa tarjotinta ei Wilma-aikana enää tarvitsisi, mutta siitä hahmottaa lukuvuoden kokonaisuuden tarkemmin.

Wilman kohdalla mainitsin tapahtumakalenterin. Myös kotisivuilla on kalenteri. Idea siinä on, että siellä on tapahtumia pidemmälle. Toisaalta kalenteri on extranetissa (Reppu) Elimäen koulukeskuksen yhteinen. Osa tapahtumista näkyy netissä kaikille, mutta osa vain koulukeskuksen opettajille.

Muut välineet

Twitter ei ole suomalaisiin nuoriin kolahtanut, vaikka itse koen, että se on opetusalan ammattilaiselle aidosti hieno tiedon lähde eli varsinainen PLN (Personal Learning Network) eli henkilökohtainen oppimisverkko. Joka tapauksessa koulullamme on oma Twitter-tili.

Blogi on hyvä mahdollisuus opettajalle ja rehtorille valottaa omaa ja koulun työtä. Aika on rajallista ja usein käy, että innolla aloitettu blogi kuihtuu.  Se tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden esittää ja vaihtaa ajatuksia. Joskus ne ajatukset tuntuvat olevan kyllä vähissä ja kirjoittaminen vähitellen hiipuu.

Blogien myötä maailmaan on tullut enemmän kuin koskaan luettavaa, jota ei ole aikaa lukea 😉

Jaksanko käydä postilaatikolla?

Kuten alussa kirjoitin, tiedottamisen perille menossa on kyse myös vastaanottajan aktiivisuudesta. Voiko jättää kännykkälaskun maksamatta, jos sanoo operaattorille, että en viitsinyt käydä postilaatikosta käydä hakemassa laskua? Voi, mutta seuraukset ovat ikävät. Selitys on huono.

Voiko opettaja tai opiskelija sanoa, että ei tiedä, kun viitsinyt käydä Wilmassa tai sähköpostissa? Ei voi, jos aikoo siirtyä työelämään tai opettaa lapsia ja nuoria, jotka ovat työelämässä 2060- ja 2070-luvuilla.

Hengailua ja hapoilla

Tänään tuli testattu Google+:n Hangoutia Renkomäen koulun rehtori Jukka Mannisen ja Voionmaan lukion opon Timo Ilomäen kanssa. Kyseessähän on videochat, jossa voi olla kerralla mukana jopa 10 henkeä. Toimi tosi hienosti. Erittäin positiivinen kokemus. Hyvä Google+ Starttiopas löytyy täältä.

Facebook on ollut päällä taustalla pitkin päivää, sillä ryhmässä Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa on menossa erittäin mielenkiintoinen keskustelu menossa. Se lähti liikkeelle Suomen Kuvalehdessä olleesta blogimerkinnästä Lukiolaisten oppikirjat bittimuotoon asap.

Tämä verkkomaailma menee kyllä niin nopeasti eteenpäin (?), että on vaarassa mennä maitohapoille. Onneksi kävin aamulla kevyellä juoksulenkillä ja tarkoitus on vielä käydä illalla uimassa.

Uusi työvuosi alkaa

Niin se meni taas viiden viikon loma eli puoliska opettajan ja opiskelijan lomasta. Jos tuntuu opiskelijan loma menevän nopeasti, niin rehtorin ja kanslistin loma menee…

Ensin meni vähän ihmetellessä, mistä aloittaisi. Ensimmäisenä laitoin väkäsen lukujärjestysohjelman Kurreen 5. jakson kohdalle. Se teki sen näkyväksi Wilmassa. Oli unohtunut ennen juhannusta. Eipä kukaan kysellyt jakson näkömättömyyttä… Seuraavaksi koulun Facebook-sivuille ja Twitteriin viesti, että rehtori ja kanslisti ovat jälleen töissä. Wilmaan oli tullut myös ensimmäiset pikaviestit. Sitten viesti Wilmassa kaikille opiskelijoille, että lukuvuoden alku lähestyy, päivittäkää valintanne, tilatkaa kirjat jne.

Menin myös katsomaan Kouluta-järjestelmään täydennyshaun tuloksia. Siellä oli kutenkin valinta-ajot kesken, joten tieto jäi saamatta. Tiedot pitäisi olla koulujen nähtävillä viimestään to 4.8., joten uudet opiskelijat saavat tiedon vielä tällä viikolla.

Twitteristä huomasi, että rehtorit ympäri Suomea ovat palanneet koneidensa ääriin. Hyvän lukuvuoden toivotukset sinkoilivat verkkomaailmassa. Facebookista, mutta erityisesti Twitteristä on tullut tärkeä yhteydenpitoväline. Mielenkiintoista nähdä, mikä rooli tulee olemaan muutaman viikon vanhalla Google+:lla.

Tulevan lukuvuoden mielenkiintoinen haaste tulee olemaan kuuden lukion mobiilioppisen hanke. Siinä pyritään ottamaan tablettikoneet eli iPadit tai vastaavat opiskelukäyttöön. Hanke on saanut huomattavan apurahan opetushallitukselta, mutta siinä edellytetään myös osallistuvien koulujen kotikuntien pientä rahoitusosuutta. Hankeryhmä kokoontuu perjantaina Jyväskylään hiomaan suunnitelmaa.

Mielenkiintoista on, että kirjoitimme hankehakemuksen ryhmätyönä Google Docsissa. Itse olen tavannut ”reaalimaailmassa” vain yhden projektiimme osallistuvan henkilön. On tosi mielenkiintoista tavata porukka saman pöydän ääressä!

Tämä blogimerkintä on kirjoitettu kotona keittiön pöydällä iPadilla mehunkeiton lomassa. Hyödynsin siinä WordPressin Appsia iPadille. Näppärä sovellus blogin päivitykseen. Jutun kuva on myös otettu iPadilla.

20110801-210607.jpg