Tagged: musiikki

BETT2012-messut Lontoossa – osa 2 – GarageBand

MUSIIKKIA iPADILLA

Makemoremusic

Ensin varoituksen sana. Itse en ole musiikki-ihmisiä, joten termit eivät ole välttämättä ihan tarkkoja tekstissäni, mutta musaihmiset varmasti ymmärtävät videoista ja linkeistä, mistä on kyse.

Varmaan yksi tunnetuimmista appseista iPadille on GarageBand. Se on hämmästyttävän monipuolinen ohjelma, jolla voi soittaa monenlaisia soittimia, tehdä omia sävellyksiä ja äänityksiä. Siinä voi käsitellä kahdeksaa ääniraitaa. Sen voi liittää oikeisiin soittimiin. Siihen voi äänittää omalla tai ulkopuolisella mikrofonilla puhetta tai laulua ja käsitellä niitäkin.

Makemoremusicin Joe Moretti veti hienoa settiä BETT-messuilla erityisesti GarageBandista. Sivuilta löytyy musa-appseja ja Joe Morettin Twitter-tili. Kaveri oli loistava esiintyjä! Hän esitteli osastolla muitakin mielenkiintoisia appseja.

Tässä on noin 15 min setti hänen esityksestään. Valitettavasti en kuvannut aiemmin, mutta tämä antaa kuvaa mahdollisuuksista, jos GarageBand ei ole sinulle tuttu ohjelma.

Store Van Music

Academian osastolla (K9) Store Van Music -yrityksen edustaja Neil Johnston demosi upeasti, mitä yksi soittaja voi tehdä muutamalla soittimella ja kolmella iPadilla. Olen kuvannut tämä suoraan Bambuserilla ja valitettavasti tämä WordPress.com ei tue Bambuserin upotuksia. Saat videon näkyviin tästä linkistä. (Biisin alku lähtee vähän hitaasti liikkeelle, mutta kannattaa katsoa.)

Mitä sitten luokka voi tehdä usealla iPadilla? Tässä esimerkki yrityksen mainosvideolta

Sama video löytyy yrityksen koulusivulta.

Omia kokemuksia GarageBandista

Itse en ole soittotaitoinen, mutta kotipädillämme on GarageBand, koska tyttäreni soittaa omaksi ilokseen sähkö- ja akustista kitaraa ja välillä ihan perusedullista käytettynä ostettua Casion CTK-471 -kosketinsoitinta.

Yksi hienous GarageBandissa on, että siinä on kahdeksan vahvistinta ja kymmenen pedaalia. Näin perussähkökitarasta tulee todella monipuolinen soitin.

Markkinoilla on useita erilaisia liittimiä sähkökitaran ja iPadin väliin. Edullisimmissa liitäntä tapahtuu kuulokelintään (3,5 mm). Se huono puoli on se, että se samalla mykistää iPadin. Liitäntäkappaleessa on toki 3,5 mm uloslähtö, josta ääni saadaan kulokkeisiin tai ulkopuoliseen kajariin.

Hankin Lontoosta Applen kaupasta (79,95 puntaa) Morettillakin olleen JAM:n adapterin. Ks. video liittämisestä valmistajan sivulta. JAM:n hyvä puoli on se, että se liitetään dock-liittimeen, jolloin ääni saadaa kuulumaan iPadin (yllättävän hyvästä) kaiuttimesta, ja myöskin iPadin oma kuulokeliitäntä on käytettävissä.

Tältä se kotona näyttää:

Liittäminen videolla näyttää helpolta, mutta pari kommervenkkiä tuli vastaan:

  • Kun JAM kiinnitetään kitaraan, pitäisi syttyä vihreä valo. Näin ei meillä ensin käynyt. Tyttäreni keksi ratkaisun valmistajan tukisivuilta. JAM on tehty iOS4-versiolle. Omaan iPadissä meillä on iOS5. Siitä selvisi sillä, että liitti JAM:n Mac-tietokoneeseen. Onneksi meiltä koulusta löytyy yksi MacBook Air. Muuten homma ei olisi lähtenyt pelittämään! Päivitysversio löytyy täältä.
  • Toinen huomiotava asia on se, että JAM:n dock-liittimessä on sivuilla painikkeet, joilla siinä olevat väkäset vapautetaan. Normaalistihan iPadin oma liitin vain vedetään pois iPadista. Ensin ihmettelimme, että liitin on älyttömän tiukka, kunnes hoksasimme lähes huomaamattomat painikkeet liittimen sivuilla.
  • Kun nuo oli saatu kuntoon, niin homma on pelittänyt hienosti. JAM:n käyttö ei rajoitu vain sähkökitaraan vaan siihen voi liittää minkä tahansa sähköisen soittimen esim. tuon meidän Casion iPadiin.

iPad GarageBandin kanssa moninkertaistaa soitinten määrän

iPad moninkertaistaa soitinten määrän yhdessä GarageBandin kanssa, kuten yllä olevasta Store Van Musicin mainosvideosta näkyy.

Soittimia löytyy seuravaasti

    • 8 kosketinsoitinta
    • 3 rumpusettiä ja 3 rumpukonetta ja niitä hyödyntämään Smart Drums, jolla voi luoda biittejä sijoittamalla ja siirtelemällä rumpuja ruudukossa ja saada siten aikaan erilaisia rumpukuvioita.
    • 8 vahvistinta ja 10 pedaalia
    • sampleri
    • 3 sähköbassoa ja läskibasso
  • 3 sähkökitaraa ja yksi akustinen
  • vielä audio recorder, jolla voi äänittää puhetta ja laulua ja muuttaa ääntä erilaiseksi (pieni huone, iso huon, uninen, puhelimessa, kuiva, kaiutin, pikkuorava, robotti, hirviö)

Mitä tällainen ohjelma sitten maksaa? Hinta on 3,99 euroa.

Verkkoaita ja suotuisia sattumia

Y-love Kouvolassa 3.-4.11.2011

Jäätelöbaari Caminiton alakerrassa nautittiin maukkaita jäätelöitä ja kuunneltiin argentiinalaisen yrittäjän Sergio Adlerin värikäs kertomus yrittäjätarinastaan.

Torstaina 3.11 ja perjantaina 4.11. Kouvolassa kokoontui Lukioiden yrittäjyyslukioverkosto – Y-love (Myös Facebookissa). Oli hieno tavata jälleen henkilöitä, jotka alunperin on tavannut Twitterissä ja Facebookissa. Lisäksi tuli uusia tuttavuuksia, joita en aiemmin ole tavannut. Hienoa porukkaa!

Päivien ohjelmaan kuului verkoston työn arviointia ja jatkon suunnittelua. Verkoston sivuilta voi katsoa mitä on tapahtunut ja mitä puolestaan on tulossa.

Facebookia, heimoja, supernodeja, verkostuvaa yrittämistä, verkkoaitaa ja suotuisia sattumia – Mika Lammi ja Tuukka Temonen

Projektipäällikkö Mika Lammi Kouvola Innovationista (Kinno) piti mielenkiintoisen alustuksen otsikosta Sosiaalisen median syövereissä, jonka olin hänelle antanut evästyksellä kohderyhmästä ja hankkeemme jatkosta, jossa sosiaalisella medialla on tärkeä osa.

Facebookia lukuina

Lammi valotti aluksia Facebookia mm. mielenkiintoisten lukujen pohjalta:

  • Facebook julkaistiin kutsupohjaisena versiona 2004.
  • Avattiin kaikille käyttäjille 2006.
  • Vuonna 2007 valuaatio oli 15 miljardia dollaria.
  • Viime kesänä Facebookissa tuli täyteen biljoona sivunlatauskertaa.
      • Biljoona = tuhat miljardia, 1012
  • Valuaatio hieman yli 80 miljardia dollaria.
  • Vuosituotto n. 4 miljardia dollaria

Heimoja

Mielenkiintoinen oli Mika Lammin esittämä heimovertaus. Antropologi Robin Dunbarin mukaan keskimääräinen heimo koostuu 150 kontaktista. Kuinka ollakaan, Facebook-käyttäjällä on keskimäärin 130 kaveria. Kun joukko kasvaa tuota 150:ntä suuremmaksi, niin alkaa syntymään erilaisia alaryhmiä. Tämä on hyvä muistaa esimerkiksi, kun puhutaan koulujen koostaa tulevaisuudessa.

Meemejä ja supersolmuja

Sosiaalinen media on sekä heimokäyttäytymistä että mikrojulkaisemista. Sosiaalisessa mediassa leviävät meemit (engl. meme). Kun itse Googlasin sanoilla Internet memes, löysin mm. tällaisen määritelmän:

An internet phenomenon or a meme is an image, video, phrase or simply an idea that spreads from one person to another seemingly for no logical reason at all. When people see a meme, no matter how silly it usually is, they find it amusing for one reason or other and forward it to their friends; soon millions of people know about it thanks to how fast the information can spread online and the viral effect. You can see the list of the best internet memes below and even vote for your favorites!

Lähde: http://www.squidoo.com/top-10-internet-memes

Meemien leviämisessä tärkeitä ovat supernodes eli kökösti kääntäen supersolmut. He ovat henkilöitä, joita Facebookissa ja Twitterissä seurataan ja joiden päivityksiä välitetään eteenpäin. Näinhän se on tavallisessakin elämässä. He ovat henkilöitä, jotka ovat mielipidevaikuttajia. Heillä on paljon kavereita ja heidän kauttaa kulkee paljon tietoa tai ainakin informaatiota. Koulussa heidät on helppo luokkayhteisöistä tunnistaa (oma kommenttini). Sosiaalinen media ei Lammin mukaan siis ole sinänsä uusi vaan tehostettu tapa olla yhteydessä ja viestiä.

Vaikka sosiaalinen media avaa meille laajan maailmaan, niin se Lammin mukaan skaalautuu myös alaspäin. Omaa fyysistä elinpiiriä koskettavat asiat ovat tärkeitä: kortteli, taloyhtiö, kaupunginosa, joukkue, ryhmä tai jaettu kiinnostuksen kohde. Näissäkin tuo heimoraja pätee: 130 on maaginen luku. Mika Lammi puhui myös 10% säännöstä: jos 10% heimosta tai mistä tahansä yhteisöstä innostuu asiasta, niin se voi kasvaa ilmiöksi.

Verkostoituva yrittäminen

Lammin mukaan yrittäminen ja yrittäjyys vahvassa muutoksessa. Startup-yrityksiä ja osaavia eri alojen ihmisiä haetaan yhteen. Heistä muodostuu verkosto tai verkkoaita, jonka solmukohdissa eri alojen osaajat tapaavat ja voivat yhdessä luoda uuttaa ja innovatiivista yritystoimintaa. Tällaista edustavat esim.

Suomessa Startup-kulttuuri on vasta muodostumassa, ja yrittäjyyden uusi kuva on luettavissa sosiaalisen median verkostomalleista ja -käytännöistä.

Tuukka Temonen: Suotuisia sattumia

Toisena kokoontumispäivänä yrittäjä Tuukka Temonen (Optipari Oy) ja Apulanta-yhteyeen ex-basisti valotti hienosti uraansa skeittarista presidentin kanssa kiertäväksi tuottajaksi. Tuukka muisteli lukioaikojaan Heinolla 1990-luvun alussa. Hän totesi avoimesti, että silloin ei lukiossa saanut tukea ja kannustusta. Poikkeuksena hän mainitsi äidinkielenopettajansa. Näin jälkikäteen hän toteaa ymmärtävänsä asian, kun on tajunnut, missä tilanteessa silloin elettiin. Hänen isänsä oli yrittäjä, ja vaikeat lamavuodet heijastuivat niin perheessä kuin koulussa. Temonen painotti, että opettajan ja vanhempien antama kannustus on erittäin tärkeää.

Temonen toi hyvin painokkaasti esille sen, että koulun ja nuorten kiinnostusten tulisi kohdata. Tuota kohtaamista hän ei kokenut kouluaikanaan. Toive jo heräsi, kun lukiossa oli tarjolla elokuvakurssi. Valitettavasti muita kurssin valinneita ei ollut, joten se ei toteutunut. Skeittiharrastuksen myötä Tuukka oli alkanut kuvata videolle kavereiden skeittitemppuja. Kesät kuluivat skeitatessa ja talvella sitten skeittivideioita editoitiin. Vähitellen niihin alettiin myös rakentamaan tarinoita.

Tuukan kertomus 1980- ja 1990-luvun skeittareista tuki mainioisti edellä esitettyä Mika Lammin heimovertausta. Skeittarit olivat oma heimonsa. Kesälomamatkoilla vanhempien mukana kulkivat skeittilaudat, ja näin skeittikavereita (heimoveljiä) tuli ympäri maata. Amerikan heimoveljistä saatiin tietoa elokuvien ja lehtien kautta.

Temonen puhui suotuisista sattumista. Sellaisia hänen kohdallaan oli mm. amerikkalaisen vaihto-opiskelijattaren Mandyn tuleminen 1992 Heinolaan ja heidän kotiinsa. Tyttö oli aivan muuta kuin 90-luvun alun heinolaiset  tytöt silloin: ulospäinsuuntautunut ja piti skeittauksesta (!). Silmänsä tyttöön iskivät myös jo 1991 muodostetun Apulanta-yhteyeen pojat, jotka pyysivät Mandyn basistikseen.

Koska Toni Wirtanen ja kumppanit lukuvuoden 1992-93 aikana vierailivat usein Temosilla, niin Wirtanen ja Temonen tulivat tutuiksi. Kun Mandyn vaihto-opiskelijavuosi oli päättymässä ja lähtö takaisin kotiin amerikkaan edessä, niin Wirtanen tuli kysymään Temosta Heinolan lyseon ruokalassa yhtyeen basistiksi. Ehdotus oli hieno, mutta siinä oli yksi ongelma – Temonen ei osannut soittaa bassoa! Wirtaselle se ei ollut ongelma, sillä bändiläiset lupasivat opettaa. Hieno asenne! Tätä tapaamista Temonen piti erittäin tärkeänä suotuisena sattumana.

Temonen toi esiin myös muita suotuisia sattumia. Sellainen oli mm. musiikkiohjelma Jyrkin synty 1995. Tuli tarve kotimaisille musiikkivideoille. Tällöin skeittauksen myötä tullut videoharrastus osoittautui hyödylliseksi. Katja Ståhl oli tekemässä ohjelmaa suomalaisesta punkista. Temonen vei tekemänsä Apulannan videon Ståhlille. Ståhl lupasi näyttää osan videosta ohjelmassa, jolloin Temonen suuttui, ja otti kasetin takaisin ja vaati, että koko video näytetään tai ei sitten ollenkaan – koko video näytettiin. Puolensa on pidettävä ja omalle työlleen on annettava se arvo, mikä sille kuuluun. Videon näkyminen TV:ssä taas loi kysyntää muiden bändien taholta niiden musavideoiden tuottamisesta. Näin alkoi polku tuottajaksi ja Temonen jäi pois bändin basistin tehtävästä vuonna 2004, mutta jatkoi Apulannan videoiden tekemistä vielä 2005 ja jälleen vuodesta 2009 lähtien.

Temosen tapa kertoa ja viedä tarinaa eteenpäin oli tosi valloittava. Taustalla pyöri valkokankaalla diashow lapsuudesta nykypäivään ja tarina soljui eteenpäin. Kuvissa esiintyi henkilöitä politiikan ja musiikin huipulta, joiden kanssa Temonen on tehnyt töitä.

Temonen on kulkenut mielenkiintoisen matkan Heinolan torin skeittiporukasta tasavallan presidentin mukana New Yorkiin. Hän tekee parasta aikaa dokumenttia presidentti Tarja Halosesta. Se tullee TV:stä ulos vapun 2012 tienoilla. Monta suotuisaa sattumaa on Heinolan pojan matkan varrelle siis osunut. Koskaan ei tiedä, mihin suuntaan jokin tapahtuma vie. Nykyään Temonen asuu Iitissä ja oli mm. viime kunnallisvaalien ääniharava. Hän painotti, että on tärkeää lukea paljon ja olla kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista.

Lopuksi

Itseäni miellyttää kovasti tuo Mika Lammin esittämä verkkoaita-metafoora. Se mielestäni linkittyy todella mainiosti Tuukka Temosen esityksen kanssa. Elämän verkkoaidan solmukohdissa tapaamme ihmisiä ja elämämme suunta jatkuu eteenpäin tai ottaa uuden suunnan.

Forrest Gumpin tyyliin:

Elämä on kuin verkkoaita – välillä tullaan solmukohtaan ja mennään uuteen suuntaan.