TIEKE eli Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus järjesti neljännen Vaikuta ja vaikutu -seminaarin uudessa musiikkitalossa 20.9.2011.

OPPIMISEN UUSI TIETOYHTEISKUNTA

Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitosta piti esityksen aiheesta Oppimisen uusi tietoyhteiskunta, joka perustui EK:n Oivallus-projektin tuloksiin.

Kekkosen mukaan moniosaajuus syntyy ryhmissä ja työtehtävien vaihtelevuus kasvaa. Työstä tulee ”nuotitonta”, mikä yhdessä verkostomaisen työn kanssa edellyttää erilaista osaamista ja koulutusta kuin sellainen, jolle selkeät ohjeet ovat olemassa. Luovuuden edistäminen tulee Kekkosen mielestä kaiken koulutuksen lähtökohdaksi. Luovuudeksi hän määritteli yrittäjämäisen asenteen eli sen, että uskaltaa yrittää ja on rohkeutta tarttua mahdollisuuksiin. Koko totuus ei synny pelkästä tiedosta. Tärkeää on asenne, usko pystymiseen.

Loppuyhteenvetona Kekkonen totesi, että työnteon muutos muuttaa koulutusta:

• koulutuksessa tulee harjoitella näitä uusia toimintatapoja
• tietoyhteiskuntakehitys haastaa tietolähteet
• opettaja ei ole tiedon omistaja ja sen jakaja
• Opettaja sparraa luovaa opiskelijaa hyödyntämään tietoa

Timo Kekkosen esitys.

OPETTAJAN MONTA ROOLIA

Opetusneuvos Kaisa Vähähyypän (Opetushallitus) esityksen aiheena oli Opettajan monta roolia. Myös hän painotti rohkeutta kokeilla. Kaikki ei mene aina nappiin, mutta ilman riskejä ei kuitenkaan opita uutta. Vähähyypän mukaan suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus on osaavissa opettajissa, yhteistyössä, luottamuksessa ja tasa-arvoisuudessa tai ainakin pyrkimyksessä tasa-arvoisuuteen oppilaiden ja opiskelijoiden välillä eri puolilla Suomea.

Tietokoneiden määrän suhteessa oppilas/opiskelijamääriin on kuitenkin vielä matkaa. Peruskouluista Kymenlaaksossa on eniten oppilaita/tietokone (6,62) ja vähiten Ahvenanmaalla (3,29). Keskimäärin Suomessa on 5,44 peruskoulun oppilasta/tietokone. Lukioiden konekanta on keskimäärin parempi eli koneita on 4,75/opiskelija. Paras tilanne Suomessa on myös siinä Ahvenanmaalla (2,15) ja heikon Etelä-Karjalassa (7,26).

Vähähyyppä vinkkasi kuulijoita tutustumaan Aktiivisesti verkossa -raporttiin. Se on Länsi-Suomen aikuislukioiden raportti lukioille. Raportissa kerrotaan opettajien käyttämistä verkkotyökaluista ja -työtavoista. Tietoja oppimisympäristöjen kehittämishankkeesta saa Oppiminen.fi-sivustolta. Lisäksi Vähähyyppä kehotti tutustumaan Linkkiapaja-sivustoon, jossa on valikoituja ja luokiteltuja verkko-oppimateriaaleja opetuksen ja oppimisen tarpeisiin. Varsinaisten oppimateriaalien ja oppimisaihioiden lisäksi mukaan on valikoitu opetukseen soveltuvia viivapiirroksia ja kuvia.

Kaisa Vähähyypän esitys kokonaisuudessaan.

TVT TULEE YLIOPPILASKIRJOITUKSIIIN – MITÄ TEHDÄ?

Yleisön joukossa oli paljon lukion opettajia ja rehtoreita. Siksi moni varmasti odotti mielenkiinnolla Hollolan lukion rehtorin ja ylioppilastutkintolautakunnan rehtorityöryhmän jäsenen Kimmo Laitisen esitystä, TVT tulee ylioppilaskirjoituksiin – mitä tehdä? Laitinen on tunnetusti innostunut tietotekniikasta ja erinomainen esiintyjä – niin myös tänään. Valitettavasti Kimmolla ei ollut esittää vastauksia, mutta kuitenkin paljon hyviä kysymyksiä.

On hämmentävää, että tietokoneiden pitäisi tulla yo-kirjoituksiin jo keväällä 2014, mutta mitään tietoa ei ole, mitä se käytännössä tarkoittaa. Tuolloin kirjoituksiin osallistuvat ovat jo kuitenkin aloittaneet lukio-opiskelunsa! Elimäen lukion osalta olemme ratkaisseet asian niin, että kaikki uudet lukiolaiset suorittavat heti lukion kahden ensimmäisen jakson aikana atk-kurssin, joka pääosin perustuu Tieken atk-ajokortin suorittamiseen. Näin turvataan tietty lähtötaso heti lukio-opiskelun alussa.

Nykypäivän lukioon tulevat nuoret eivät todellakaan ole diginatiiveja vaan usean tietotekniikan käyttötaidot ovat yllättävän heikot. Jos niihin ei kiinnitetä tietoisesti huomiota, ovat monet lukiolaiset pulassa tietokoneiden tullessa kirjoituksiin. Nyt tilanne näyttää kuitenkin niin avoimelta, että on syytä epäillä kokeilun alun siirtymistä.