Kaikissa organisaatioissa vakiovalitus on, että tieto ei kulje. Näin myös koulussa. Usein katkos on tiedon vastaaottajassa, kun ilmoitustaulujen tiedotteita, opinto-oppaan ohjeita, Wilma-viestejä tai sähköpostiviestejä ei lueta.

Itse olen kokenut, että tiedottamisessa opiskelijoille ja huoltajille hyvän kolminaisuuden muodostaa Facebook, Wilma ja koulun kotisivut.

Facebook

Koska opiskelijat ja monet heidän vanhempansakin ovat Facebookissa, niin sinne on helppo laittaa herätteitä koulun kotisivuille ja Wilmaan. Lisäksi sinne voi laittaa helposti linkkejä hyviin opiskelumateriaaleihin, lehtikirjoituksiin tai muuten koulumaailmaan liittyviin mielenkiintoisiin sivuihin. Ks. Elimäen lukion seinä. Seinä näkyy kaikille, joten ei tarvitse olla Facebookissa nähdäkseen tiedotteita. Tykkää-painiketta painamalla sinne tulevat tiedotteet saa tietysti automaattisesti omaan viestivirtaan.

Wilma

Wilma on erityisesti lukiossa aivan ehdoton työkalu. ”Wilmalla valitaan kursseja, arvioidaan, merkitään poissaoloja, selataan työjärjestyksiä, tiedotetaan ja paljon muuta”, kuten ohjelman suomalainen valmistaja Starsoft Oy toteaa Wilman esittelyssään.

Wilma on suljettu järjestelmä, johon pääsevät opettajat, opiskelija, huoltajat ja koulun muu henkilökunta. Tiedottamisen kannalta siellä on kaksi erilaista keinoa: tiedotteet ja pikaviestit.

Tiedotteet näkyvät, kun opiskelija kirjautuu sisään. Niitä kannattaa käyttää tiedottamiseen, joka on yleisluontoisempaa eikä vaadi tiedotuksen kohteelta (opettaja, opiskelija, huoltaja jne.) välitöntä toimintaa.

Tiedotteen laatija voi valita tiedotetta tehdessään, millä ryhmillä tiedote näkyy (julkinen, opiskelijat, opettajat, henkilökunta, huoltajat, johtokunta). Jos samassa rakennuksessa toimii esim. yläaste ja lukio, niin tiedotteen voi määritellä näkymään molempien koulujen Wilmassa tai vain toisessa.

Itse ylläpidän jatkuvasti tiedotetta Tapahtuu Elimäen lukiossa. Siinä on perusrakenteena viikkojako. Sitä mukaan, kun tietoon tulee tulevia tapahtumia, niin lisään niitä ja poistan vanhoja. Kouluvuoden alkaessa siellä näkyy sillä hetkellä syyslukukaudella tiedossa olevat tapahtumat.

Pikaviestit-toiminto on puolestaan kätevä nopeaan tiedottamiseen. Pikaviestin voi puolestaan kohdentaa yksittäiselle henkilölle, opetusryhmälle tai vaikka kaikille kouluyhteisön jäsenille. Siitä on mahdollista saada hälytys tai myös itse viesti sähköpostiin. Jos koulutuksen järjestäjä on tehnyt sopimuksen operaattorin kanssa, niin hälytykset viesteistä ja itse viestitkin on mahdollista lähettää kännykkään tekstiviestinä.
Oleellinen asia Wilmassa ovat tietysti kurssitarjottimet, opiskelijan mahdollisuus päivittää valintojaan ja saada siten helposti työstettyä jaksottainen lukujärjestyksensä.

Koulun kotisivut

Koulun kotisivuillakin on mielestäni edelleen tärkeä merkitys. Niiden käyttöä on helppo aktivoida Facebookilla ja Wilman pikaviesteillä. Kun kotisivuille tulee oleellista uutta, niin siitä on hyvä mainita FB:ssä ja Wilmassa, joista molemmista on helppo sitten linkittää kotisivujen oikeaan kohtaan.

Tärkeimpänä osioina Elimäen lukion sivuilla pidän Lukuvuosi-sivua, johon olen kerännyt oleellisen tiedon lukuvuodesta. Ensimmäisiä asioita sinne tulee lukuvuotta edeltävänä keväänä, materiaali lisääntyy juhannusta kohti, jolloin siellä on mm. kurssitarjotin ja ohjeet ja vinkitsen käyttöön. Periaatteessa tuollaista ”paperilla” olevaa tarjotinta ei Wilma-aikana enää tarvitsisi, mutta siitä hahmottaa lukuvuoden kokonaisuuden tarkemmin.

Wilman kohdalla mainitsin tapahtumakalenterin. Myös kotisivuilla on kalenteri. Idea siinä on, että siellä on tapahtumia pidemmälle. Toisaalta kalenteri on extranetissa (Reppu) Elimäen koulukeskuksen yhteinen. Osa tapahtumista näkyy netissä kaikille, mutta osa vain koulukeskuksen opettajille.

Muut välineet

Twitter ei ole suomalaisiin nuoriin kolahtanut, vaikka itse koen, että se on opetusalan ammattilaiselle aidosti hieno tiedon lähde eli varsinainen PLN (Personal Learning Network) eli henkilökohtainen oppimisverkko. Joka tapauksessa koulullamme on oma Twitter-tili.

Blogi on hyvä mahdollisuus opettajalle ja rehtorille valottaa omaa ja koulun työtä. Aika on rajallista ja usein käy, että innolla aloitettu blogi kuihtuu.  Se tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden esittää ja vaihtaa ajatuksia. Joskus ne ajatukset tuntuvat olevan kyllä vähissä ja kirjoittaminen vähitellen hiipuu.

Blogien myötä maailmaan on tullut enemmän kuin koskaan luettavaa, jota ei ole aikaa lukea 😉

Jaksanko käydä postilaatikolla?

Kuten alussa kirjoitin, tiedottamisen perille menossa on kyse myös vastaanottajan aktiivisuudesta. Voiko jättää kännykkälaskun maksamatta, jos sanoo operaattorille, että en viitsinyt käydä postilaatikosta käydä hakemassa laskua? Voi, mutta seuraukset ovat ikävät. Selitys on huono.

Voiko opettaja tai opiskelija sanoa, että ei tiedä, kun viitsinyt käydä Wilmassa tai sähköpostissa? Ei voi, jos aikoo siirtyä työelämään tai opettaa lapsia ja nuoria, jotka ovat työelämässä 2060- ja 2070-luvuilla.