Lähde: http://www.squidoo.com/top-10-internet-memes

Meemien leviämisessä tärkeitä ovat supernodes eli kökösti kääntäen supersolmut. He ovat henkilöitä, joita Facebookissa ja Twitterissä seurataan ja joiden päivityksiä välitetään eteenpäin. Näinhän se on tavallisessakin elämässä. He ovat henkilöitä, jotka ovat mielipidevaikuttajia. Heillä on paljon kavereita ja heidän kauttaa kulkee paljon tietoa tai ainakin informaatiota. Koulussa heidät on helppo luokkayhteisöistä tunnistaa (oma kommenttini). Sosiaalinen media ei Lammin mukaan siis ole sinänsä uusi vaan tehostettu tapa olla yhteydessä ja viestiä.

Vaikka sosiaalinen media avaa meille laajan maailmaan, niin se Lammin mukaan skaalautuu myös alaspäin. Omaa fyysistä elinpiiriä koskettavat asiat ovat tärkeitä: kortteli, taloyhtiö, kaupunginosa, joukkue, ryhmä tai jaettu kiinnostuksen kohde. Näissäkin tuo heimoraja pätee: 130 on maaginen luku. Mika Lammi puhui myös 10% säännöstä: jos 10% heimosta tai mistä tahansä yhteisöstä innostuu asiasta, niin se voi kasvaa ilmiöksi.

Verkostoituva yrittäminen

Lammin mukaan yrittäminen ja yrittäjyys vahvassa muutoksessa. Startup-yrityksiä ja osaavia eri alojen ihmisiä haetaan yhteen. Heistä muodostuu verkosto tai verkkoaita, jonka solmukohdissa eri alojen osaajat tapaavat ja voivat yhdessä luoda uuttaa ja innovatiivista yritystoimintaa. Tällaista edustavat esim.

• Aaltoes  Aalto Entrepreneurship Society ja 
• Aalto Venture Garage

Suomessa Startup-kulttuuri on vasta muodostumassa, ja yrittäjyyden uusi kuva on luettavissa sosiaalisen median verkostomalleista ja -käytännöistä.

Tuukka Temonen: Suotuisia sattumia

Toisena kokoontumispäivänä yrittäjä Tuukka Temonen (Optipari Oy) ja Apulanta-yhteyeen ex-basisti valotti hienosti uraansa skeittarista presidentin kanssa kiertäväksi tuottajaksi. Tuukka muisteli lukioaikojaan Heinolla 1990-luvun alussa. Hän totesi avoimesti, että silloin ei lukiossa saanut tukea ja kannustusta. Poikkeuksena hän mainitsi äidinkielenopettajansa. Näin jälkikäteen hän toteaa ymmärtävänsä asian, kun on tajunnut, missä tilanteessa silloin elettiin. Hänen isänsä oli yrittäjä, ja vaikeat lamavuodet heijastuivat niin perheessä kuin koulussa. Temonen painotti, että opettajan ja vanhempien antama kannustus on erittäin tärkeää.

Temonen toi hyvin painokkaasti esille sen, että koulun ja nuorten kiinnostusten tulisi kohdata. Tuota kohtaamista hän ei kokenut kouluaikanaan. Toive jo heräsi, kun lukiossa oli tarjolla elokuvakurssi. Valitettavasti muita kurssin valinneita ei ollut, joten se ei toteutunut. Skeittiharrastuksen myötä Tuukka oli alkanut kuvata videolle kavereiden skeittitemppuja. Kesät kuluivat skeitatessa ja talvella sitten skeittivideioita editoitiin. Vähitellen niihin alettiin myös rakentamaan tarinoita.

Tuukan kertomus 1980- ja 1990-luvun skeittareista tuki mainioisti edellä esitettyä Mika Lammin heimovertausta. Skeittarit olivat oma heimonsa. Kesälomamatkoilla vanhempien mukana kulkivat skeittilaudat, ja näin skeittikavereita (heimoveljiä) tuli ympäri maata. Amerikan heimoveljistä saatiin tietoa elokuvien ja lehtien kautta.

Temonen puhui suotuisista sattumista. Sellaisia hänen kohdallaan oli mm. amerikkalaisen vaihto-opiskelijattaren Mandyn tuleminen 1992 Heinolaan ja heidän kotiinsa. Tyttö oli aivan muuta kuin 90-luvun alun heinolaiset  tytöt silloin: ulospäinsuuntautunut ja piti skeittauksesta (!). Silmänsä tyttöön iskivät myös jo 1991 muodostetun Apulanta-yhteyeen pojat, jotka pyysivät Mandyn basistikseen.

Koska Toni Wirtanen ja kumppanit lukuvuoden 1992-93 aikana vierailivat usein Temosilla, niin Wirtanen ja Temonen tulivat tutuiksi. Kun Mandyn vaihto-opiskelijavuosi oli päättymässä ja lähtö takaisin kotiin amerikkaan edessä, niin Wirtanen tuli kysymään Temosta Heinolan lyseon ruokalassa yhtyeen basistiksi. Ehdotus oli hieno, mutta siinä oli yksi ongelma – Temonen ei osannut soittaa bassoa! Wirtaselle se ei ollut ongelma, sillä bändiläiset lupasivat opettaa. Hieno asenne! Tätä tapaamista Temonen piti erittäin tärkeänä suotuisena sattumana.

Temonen toi esiin myös muita suotuisia sattumia. Sellainen oli mm. musiikkiohjelma Jyrkin synty 1995. Tuli tarve kotimaisille musiikkivideoille. Tällöin skeittauksen myötä tullut videoharrastus osoittautui hyödylliseksi. Katja Ståhl oli tekemässä ohjelmaa suomalaisesta punkista. Temonen vei tekemänsä Apulannan videon Ståhlille. Ståhl lupasi näyttää osan videosta ohjelmassa, jolloin Temonen suuttui, ja otti kasetin takaisin ja vaati, että koko video näytetään tai ei sitten ollenkaan – koko video näytettiin. Puolensa on pidettävä ja omalle työlleen on annettava se arvo, mikä sille kuuluun. Videon näkyminen TV:ssä taas loi kysyntää muiden bändien taholta niiden musavideoiden tuottamisesta. Näin alkoi polku tuottajaksi ja Temonen jäi pois bändin basistin tehtävästä vuonna 2004, mutta jatkoi Apulannan videoiden tekemistä vielä 2005 ja jälleen vuodesta 2009 lähtien.

Temosen tapa kertoa ja viedä tarinaa eteenpäin oli tosi valloittava. Taustalla pyöri valkokankaalla diashow lapsuudesta nykypäivään ja tarina soljui eteenpäin. Kuvissa esiintyi henkilöitä politiikan ja musiikin huipulta, joiden kanssa Temonen on tehnyt töitä.

Temonen on kulkenut mielenkiintoisen matkan Heinolan torin skeittiporukasta tasavallan presidentin mukana New Yorkiin. Hän tekee parasta aikaa dokumenttia presidentti Tarja Halosesta. Se tullee TV:stä ulos vapun 2012 tienoilla. Monta suotuisaa sattumaa on Heinolan pojan matkan varrelle siis osunut. Koskaan ei tiedä, mihin suuntaan jokin tapahtuma vie. Nykyään Temonen asuu Iitissä ja oli mm. viime kunnallisvaalien ääniharava. Hän painotti, että on tärkeää lukea paljon ja olla kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista.

Lopuksi

Itseäni miellyttää kovasti tuo Mika Lammin esittämä verkkoaita-metafoora. Se mielestäni linkittyy todella mainiosti Tuukka Temosen esityksen kanssa. Elämän verkkoaidan solmukohdissa tapaamme ihmisiä ja elämämme suunta jatkuu eteenpäin tai ottaa uuden suunnan.

Forrest Gumpin tyyliin:

Elämä on kuin verkkoaita – välillä tullaan solmukohtaan ja mennään uuteen suuntaan.